sunnuntai 11. elokuuta 2013

Hevosvoimaa

Windy & Aikku
Lapset saavat harrastaa (lähtökohtaisesti) mistä tykkäävät, kunhan eivät innostuisi liikaa jääkiekosta, uimisesta tai ratsastamisesta. Ei kiitos kesät talvet värjöttelyä vilpoissa jäähalleissa, hikoilua uimahallin tropiikissa tai talliterveisinä hevosenlannan hajuisia vaatteita pyykkikorissa. Olen pitänyt toiveeni korvieni välissä ja hyvä niin.

Meillä asuu nykyisin yksi iso heppahullu (ja isosiskon peesissä pienempi, jonka sanavarastoon kuuluu sanat heppa, poni, hevoshullu, ratsastaa, este, talli, kypärä, satula, kaura, kenkä ja Windy.)

Mistä innostus on saanut alkunsa? Aida sai mummilta viime vuonna synttärilahjaksi ruotsalaisen Lin Hallbergin kirjoittaman Sinttu-kirjan. Kevään ja alkukesän aikana Aida luki koko kirjasarjan, jotkut kirjat on luettu useampaankin kertaan. Kirjasarja kertoo Elinasta, hänen lempiponistaan Sintusta ja Siltakylän tallista. Sinttujen myötä heräsi kiinnostus päästä kokeilemaan ratsastamista.

Loppu onkin Windy Winterin viemää. Windy on Mäntyharjulla sijaitsevan Tuokon tallin poni, joka on vienyt Aidan sydämen ja jota jo kovasti ikävöidään. Takana on kolme ratsastustuntia alku- ja loppuvalmisteluineen ihanalla pienellä heppatallilla. Siisti talli, hyvinhoidetut ponit ja hevoset, paikat järjestyksessä, hyvät varusteet ja ennen kaikkea mahtava talliväki. Rauhallinen, kannustava ja innostava ilmapiiri tutustua uuteen juttuun. Aida pääsi heti harjaamaan ja varustamaan oman ajokkinsa. Kata, Mikko ja tallitytöt kärsivällisesti opastivat ja neuvoivat tallilla ja tunnin aikana.

Aida ratsasti maastossa, maneesissa ja kentällä. 30 minuutin mittainen (ja hintainen) talutusratsastus venähti kaikilla kerroilla pidemmäksi, mitä tuskin olisi tapahtunut kaupunkitallilla.  Kaiken kaikkiaan tallilla vierähti aikaa parisen tuntia.

Syksyn harrastustoiveiden listan kolmen kärki on ratsastus, ratsastus ja ratsastus. Vain ratsastus, ei mitään muuta. Tiedossa ilmeisesti tallin tuoksuinen syksy ratsastuksen alkeiskurssin merkeissä. Missä ja milloin? Se selviää pian. Jari olisi valmis ajamaan joka viikonloppu syksyn ajan Mäntyharjulle. Minäkin ihastuin Tuokon talliin ja olisihan alkeiskurssi puolet halvempi kuin meidän lähitalleilla. Mutta onhan sinne matkaa... Aidalle sopii talli lähellä tai kauempana, kunhan pääsee oppimaan lisää.








4 kommenttia:

Niina kirjoitti...

Suloiselta näyttää! Itsekin olen heppahurahduksen tyttösenä kokenut, hieno harrastus se on! Terveiset Aidalle, Luppis olis supermielellään ulkoillut, mutta me tuuliviirit kävimmekin kotona vain kääntymässä ja kipaisimme takaisin merelle. Huomenna ehkä?

Virve kirjoitti...

Minäkin pääsin tallitunnelmaan, kun näin miten lapsonen nautti kaikesta mikä ratsastamiseen liittyi.

J alkaa työt huomenna ja me tytöt hengailemme Leppävaarassa. Ulkoilu tai muu kiva sopii päivällä tai illalla.

Cecilia kirjoitti...

I was also a "heppa tyttö" and I still enjoy watching horses on TV or go on the occassional ride. Though it takes a lot of time and cost a fair bit of Money.

Virve kirjoitti...

Cecilia: Jari muisteli, että sinäkin olisit käynyt ratsastamassa Tuokon tallilla (vai Päivin tallilla).

Lähetä kommentti

Kommentteja