Joulukuu on ovella ja maa yhä lumeton. Talvesta ei ole tietoakaan Espoossa. Marraskuu on ollut synkkä ja märkä. Puolensa ankeallakin säällä.
Olen kiitellyt leutoa syksyä aamuisin pukiessani ulkovaatteita Karoliinalle. Syksyn ulkoiluvaatteet fleece-välikerroksella pitää lapsen lämpimänä. Onneksi, sillä lapsella ei ole (vieläkään) talvivaatteita! Aidan vaatekaapissa on talvivaatteet odottamassa lunta ja pakkasta.
Minulla oli hieno ajatus säästää aikaa, rahaa ja lapsen kärsivällisyyttä shoppaamalla verkkokaupoissa. Ensin väijyin hyviä alennusprosentteja ja sen jälkeen vingutin Visaa. Lopputuloksena on lukemattomia yön tunteja verkkokauppojen viidakossa, toimitusten noutoja postista, noin kuusi väärän kokoista ja/tai lapsen muotoihin huonon mallista haalaria, vaatteiden paketoimista palautusta varten, jonottamista postissa ja ei ainuttakaan kotiutettua talvihaalaria.
Jos ensi viikon alussa saapuva haalari ei ole hyvä, niin grrr... Jari kommentoi sitä jo ennakkoon pilkkihaalarin näköiseksi. Grrr.
2 kommenttia:
Kerro nyt uteliaalle, toiko postipoika hyvän haalarin? :-D
Hyvä haalari, mutta ei Karoliinalle :( Väljyyttä liikaa väärissä paikoissa. Edellinen koko samasta haalarista kävi meillä aikaisemmin, mutta joutui palautukseen, koska mahtui päälle nippa nappa.
Lähetä kommentti
Kommentteja