Muutama sana kaksi ja puolivuotiaasta

 

Kuvat 20.10.2013

 

 

Kylläpä aika kuluu nopeasti. Karoliina on jo 2,5 vuotias. Ajattelin kirjoittaa muistiin muutamia asioita tästä ikävaiheesta.

 

Karoliinalla on päällä minä itse -vaihe. Tähän kuuluu paljon tahtomista ja universumin paras itseluottamus. Kaikki on minä ja minun, Koo itse, Koon vuoro, anna, heti. Haluaa pukea itse, voidella leivän, leikata saksilla... ihan mitä tahansa. Itsenäistymistä ja omien taitojen ja rajojen testaamista. Niinhän se on, että vain harjoittelemalla voi tulla mestariksi.

 

Temperamentikkalta tytöltä on löynyt lisää poveria ja ääntä. Pahoittaessaan mielensä heittäytyy lattialle, kiljuu, kieltäytyy. Suu mutrussa ilmoittaa: Koo ei tykkää, eiiii. Draamaa riittää. Fiilismittari on herkkä myös toiseen suuntaan. Karoliina leppyy nopeasti eikä jää murehtimaan tapahtuneita. Koo tykkää, kivaaaa, hyvääää, wau, jippii

 

Päiväkotielo sujuu erittäin hyvin. Rakkaus musiikkiin on huomattu ja Karoliina on saanut poikkeusluvan laulaa myös ruokapöydässä kunhan volyymitaso pysyy matalalla. Karoliinalla on paljon leikkikavereita. Erin on kuulemma paras kaveri ja suosikkileikki on kotileikki (kokkailu & nuket). Kertoilee reippaasti päivän tapahtumista, mitä on syöty ja leikitty, ketkä lapset ovat olleet paikalla. Varhaiskasvatuskeskustelussa omahoitajan kanssa sovittiin, että seurataan puheen kehitystä (ei pitänyt neuvolakontrollia tarpeellisena) ja harjoitellaan keskittymistä esim. pukemistilanteissa, joista neidillämme on kuulemma taipumus karata omille teilleen.

 

Kuivaksi opettelu on lähtenyt hyvään alkuun. Kotona vaippa vaihdetaan pikkareihin. Ulkona ja yöllä sekä päiväkodissa käytetään vaippaa. Voi sanoa, että harjoittelu on nopeasti alkanut tuottaa kunnolla tulosta kotona (ja päiväkodissa siirtymätilanteissa vessakäynneillä). Karoliina on a) oppinut ilmoittamaan tarpeesta päästä potalle ja b) saanut tiristettyä pissit pottaan. Isänpäivänä nukuttiin päiväunet ilman vaippaa ja tänä aamuna vaippa oli rutikuiva, kun vielä vähän aikaa sitten potalla käytiin istumassa, mutta vailla toivottua tulosta seurauksena lammikoita pitkin lattioita. Meillä todellakin tehdään iso numero pottailun onnistumisista. Show-meininki toimii kuopuksemme kanssa asiassa kuin asiassa. Läpsytetään käsiä, hypitään ja hihkutaan. Aidan tarravalikoimasta saa käydä valitsemassa tarran liimattavaksi tarratauluun. Parasta on myötäelää lapsen omaa riemua. Koo iso tyttö!

 

Motoriset taidot ovat kehittyneet sellaiselle tasolle, että liikkuminen on vakaata. Karoliina kiipeää portaita vuoroaskelin, hyppii tasajalkaa ja yrittää hyppiä yhdellä jalalla, juoksee lujaa - siis tosi lujaa, potkii ja heittää palloa. Kävelee pitkiä matkoja, rattaita käytetään enää hyvin harvoin. Nauttii jumppailusta ja musiikin tahtiin tanssimisesta.

 

Osaa luetella numerot kymmeneen. Tunnistaa ja nimeää värejä (osumatarkkuudessa vähän epävarmuutta). Piirtää ympyrän ja osaa laittaa kasvoihin silmät, nenän, suun ja korvat oikeisiin kohtiin (ei tunnistettavissa jos ei tiedä, mitä on piirtämässä). On innostunut värittämään värityskuvia. Tekee yksinkertaisia palapelejä, kuten nuppipalapelejä ja kahden palan palapelejä (vrt. Aida teki kymmenen palan palapelejä alle 2 v.)

 

Jos ei osaa vastata kysymykseen, katsoo silmiin ja toteaa: äiti muistaa.

 

Reipas, välitön ja touhukas.

 

 * * *

 

Kirjoittelen Aidan koulukuulumisia myöhemmin tällä viikolla.