Hiihtokoulussa

Pinkkipipoinen hiihtäjä on Aida.

Tänään oli kuulemma mukavimmat hiihtoharkat tähän mennessä. Uudet sukset kulkivat hyvin ja tunnilla olivat tehneet kivoja harjoituksia. Viikonloppuna satanut lumi saattoi mahdollistaa, että tekivät muutakin kuin hiihtelivät peräkanaa urheilukentän ympäri. Katselin menoa kentän toiselta laidalta, etten oikein nähnyt mitä kaikkea puuhailivat. Hiihtokoulun jälkeen Aida lähti vielä parin kilometrin hiihtolenkille Luukaksen ja Pietarin kanssa. Kotona saimme kuulla mahtavasta alamäestä, joka oli kuin vuoristorata.

Karoliina oli myös suksilla. Vauhti ja taito eivät kulkeneet käsi kädessä ja niinpä vähän väliä ipana otti lähikontaktia latuun. Kannusti itse itseään: kovaa!, vauhtia! Niin karoliinamaista. Ja taas pian oltiin nurin, mukkelis makkelis sukset ristissä. Hymy korvissa.

Karoliina katselee hiihtokoululaisten järjestäytymistä ryhmiin.

 

 

[Olin kuvaamassa Karoliinan hiihtoa, kun yhtäkkiä Aida ilmestyi
kuin tyhjästä -mutta sopivasti- kuvaan. Halusi toiset käsineet.
Vaihto sujui sukkelasti.]