Kevättä

Vatsatauti on pyyhkäissyt puolet meistä petiin pariksi päiväksi. Toissa yön oli minun vuoroni viettää pää pöntössä, ja eilinen oli aika selviytymistä Jarin Hämeenlinnasta kotiutumiseen asti. Mutta hyvinhän me selvisimme tyttöenergialla ja neuvokkaasti luovimalla. Aamupäivällä lapset katsoivat tietokoneelta Pikku Kakkosta/jotakin lastenohjelmaa ja söivät popcornia isolla sängyllä minun torkkuessa heidän vierellään. Välillä minä ja Koo nukuimme päiväunia, ja Aida luki sen aikaa heppalehtiä. Jossain vaiheessa makasin olkkarin lattialla Madagascarin pingviinit -elokuvan toimiessa lastenvahtina. Tytöillä oli paraatipaikat sohvalla. Tänään olo ja elo on normalisoitunut, eikä uusia sairastuneita ole ilmaantunut.

Peruimme sunnuntai-iltapäivän mukavat suunnitelmat, koska emme halunneet ottaa riskiä, että levittäisimme tieten tahtoen vatsapöpöä eteenpäin serkkupojille ja Ruotsin pikkuserkuille.

Ulos oli kuitenkin päästävä. Aidalla oli hyvät, monen tunnin pihaleikit Luukaksen kanssa. Karoliinan kanssa kävin katsomassa Haltialan maatilalle tänä keväänä syntyneet karitsat (sama paikka, jonne veimme Koon tutit vuosi sitten) ja kävelimme kaikessa rauhassa Vantaanjoen viertä. Sää oli mitä keväisin.

Valkovuokon tunnistan, mutta mikä on tuo toinen kasvi?
Ei kuulunut kotihortonomini kasvituntemukseen.

Äidille kukkia.