Terveisiä koulusta

Koulukuvat tulivat nähtäväksi: valitaanko tämä...

 

Kouluvuosi uudessa koulussa ja luokassa, uuden opettajan luotsaamana ja uusien koulutovereiden ympäröimänä on saatettu alkuun.

 

Lukkariin on tullut muutama tunti lisää eli koulua on syyslukukaudella 23 viikkotuntia:

• äidinkieltä 5 tuntia
• matematiikkaa 4 tuntia (palkkitunti = suomeksi tarkoittaa, että kaikki kolmasluokkalaiset jaettu osaamisen mukaan neljään tasoryhmään)
• englantia 2 tuntia (jakotunnit = luokka jaettu kahteen ryhmään)
• uskontoa 2 tuntia
• ympäristö- ja luonnontietoa 2 tuntia
• kuvataidetta 2 tuntia
• käsitöitä 2 tuntia (jakotunnit =  luokka jaettu kahteen ryhmään. Puolet lukuvuodesta opiskellaan tekstiilikässässä ja puolet teknisessä työssä)
• musiikkia 2 tuntia
• liikuntaa 2 tuntia

Keväällä kolmasluokkalaiset saavat valita kaksi valinnaista kurssia = lukujärjestys täydentyy 2 tunnilla. Enkku on uusi oppiaine Aidalle, ei muulle luokalle, sillä Kartanonkosken koulussa englantia on opiskeltu ensimmäisestä luokasta alkaen. Aida on muutamassa viikossa oppinut numerot 1-10, kertomaan nimensä, luettelemaan värejä, lemmikkieläimiä, hedelmiä ja marjoja. Sen minkä Aida joutuu tsemppaamaan ja kirimään muita kiinni englannissa, taitaa hän ottaa takaisin matematiikan opiskelussa. Koulussa ja jos ymmärsin oikein kaikissa vantaalaisissa alakouluissa on otettu käyttöön uusi matematiikan kirjasarja, joka pohjautuu toiminnalliseen matematiikan oppimiseen ja opettamiseen. Luokkatovereille ja ilmeisesti myös koulun opettajille uudenlainen ja erilainen lähestymistapa. Ruusutorpan koulun kasvattina Aida ei edes tiedä muunlaisesta matematiikan oppimisen tavasta. Odotti "rautalangasta vääntämisen" loppuvan uuden koulun myötä, mutta kas, havainnollistaminen, konkretisointi, toiminnallistaminen, kokemuksellisuus ja tutkiminen jatkuvat. Kun matikkacase vanhempainillassa selvisi, Aida kommentoi ihmetelleensäkin, miksi suurelle osalle matematiikan kirjan tehtävät ovat tuntuneet kovin vaikeilta. Vanhempainillassa Lotta-opekin vaikutti olevan pikkuisen pihalla matematiikan toiminnallistamisesta isossa ryhmässä. Aida voi opettaa opea opettamaan ;-)

 

Läksyä tulee selvästi enemmän kuin alkuopetuksessa. Se ei ole Aidaa haitannut. Päinvastoin, läksyt tuovat tekemistä koulupäivän jälkeisiin iltapäiviin.

 

Koulu alkaa kolmena päivänä klo 8.30 ja kahtena päivänä klo 9.15. Kasin aamu alkaa siis vasta puoli yhdeksän. Hip hip hurraa. Tämä sopii meidän aamu-uniselle lapselle ja myös vanhemmille. Koulupäivä venyy iltapäivästä. Niin, iltapäivät koulupäivän jälkeen hakevat vielä rutiineja ja toimintamalleja. ONNEKSI koulussa on tarjolla paljon iltapäiväkerhotoimintaa. Joka päivälle löytyisi useampi kerho. On tanssikerhoa, musakerhoa, liikuntakerhoa, läksykerhoa jne. Torstaisin Aida käy Näpriksessä, joka on askartelu- ja kässäkerho. Perjantaina alkaa Luontoliiton järjestämä luontokerho. Yhtenä maanantaina Aida kävi tutustumassa espanjan kerhoon. Vielä vähän Aida miettii, mennäkö vai eikö mennä. Voisin sortua lahjontaan menemisen puolesta, koska mitä vähemmän iltapäiviä all by herself, sen parempi. Aida pärjää ja osaa, luotan täysin lapsukaisen pystyvyyteen, mutta olen vain sitä mieltä, että kolmas- eikä neljäsluokkalaisenkaan tarvitsisi viettää iltapäiviään yksin vailla aikuisen huolenpitoa, useita tunteja päivässä, viitenä päivänä viikossa.

 

Saatan murehtia iltapäiviä vähemmän sitten kun ja toivottavasti kun Aidalla alkaa olla paikallista kaveriverkostoa. Niin kuin etukäteen otaksuin uusien kavereiden löytäminen vie aikaa. Luokalla on yksi tyttö, jonka kanssa Aida on löytämässä yhteistä säveltä. Liina oli kertonut olevansa iloinen Aidan tulosta luokalle. Myös opettaja vahvisti tyttöjen orastavan kaverisuhteen - käsikynkässä on kuljettu koulun käytävillä. Mutta kaverikaipuuta on ja tuttuja "vanhoja" kavereita kaivataan. Aidassa oli aivan eri tavalla iloa ja energiaa, kun entinen luokkakaveri Krista oli meillä kylässä yhden lauantain. Tänä viikonloppuna on tulossa Emppu-kaveri yökylään.

 

Kavereista puheen ollen, tutkailin yhtenä päivänä luokan nimilistaa ja tein havainnon, että luokalla on laaja kattaus hyvin perinteisiä suomalaisia nimiä: Aino-Maria, Anni, Eero, Elias, Emma, Fanny, Hertta, Ilona, Justus, Liina, Marcus, Matias, Matilda, Mika, Mikko, Nooa, Ohto, Osmo, Pyry, Suvi, Timo, Valle ja Vaula. Toinen havainto liittyi luontoaiheisiin sukunimiin. Luokalta löytyy Kuusi, Leppä ja Mänty sekä Koivumäki, Nurmi ja Taimi. Unohtamatta Koskista, Salmea, Nilajärveä, Ukkosta ja Virtasta.

 

Jos lyhyesti tiivistäisi, koulu sujuu hyvin. Helppoa, sanoo koululainen. Opettajan mukaan Aida on kiltti ja aktiivinen. Aida pitää uudesta opettajasta. En ole varma, vaivaako kaverivaje enemmän äitiä vai tytärtä, mutta kaipaisin viisautta kaverisuhteiden solmimisen vauhdittamiseksi. Ehkä siihen auttaa aika, niin kuin moneen muuhunkin asiaan.

...vai tämä? (Kuvaus ja koevedokset: Kuvaverkko)