Tuokon tallilla on fengshuit kohdallaan, sinne on aina yhtä mukava mennä ja viedä oma lapsi (nykyisin monikossa) ratsastustunnille. Olen niin iloinen, että Aida tutustui hevosiin ja aloitti ratsastamisen juuri tällä pienellä maalaistallilla pari vuotta sitten. Tuokon tallilla tulee aina olemaan erityinen merkitys.
Elokuun alussa Aida aloitti ratsastamaan myös Poni-Haassa Vantaan Hakunilassa. Ensi vaikutelma on hyvä ja Aida on tykännyt kovasti tunneista. Maanantait taitavatkin olla suosikkipäiviä, koska silloin on ratsastustunti.
Satunnaiset visiitit Tuokolla jatkuvat niin kuin tähänkin asti. Kata on aina ihanasti järjestänyt Aidalle tilaa lauantain ratsastustunnille silloin kun Aida on ollut käymässä Mäntyharjulla. Ensi kesänä olisi aikomus taas leireilemään.
Lauantaina superhelteisenä päivänä suoraan järvestä lähdettiin ratsastamaan koko perhe. Lapset ratsastivat ja me Jarin kanssa paistattelimme päivää kentän laidalla.
Tuokolla lapset pääsevät omien taitojensa mukaan varustamaan ja hoitamaan poneja. Ensimmäistä kertaa olin näkemässä, kun Aida teki kaikki valmistelut itsenäisesti. Haki Rasmuksen laitumelta, harjasi, putsasi kaviot, lämmitti kuolaimet, laittoi suitset ja satulan. Ohimennen taputteli Rasmus-ponia kaverillisesti: mä tykkään susta niin.
***
 |
| Tiltua moikkaamassa |
 |
| Windy |
 |
| Kiinnostuukohan Karoliina heppailusta yhtä paljon kuin Aida? |
4 kommenttia:
Heips!
Kuulostaa tosi ihanalta :) Meidänkin pojat innostuivat viime perjantain kokeilutunnista sen verran, että he ovat koko tämän viikon ratsastusleirikoulussa. Talli vaikuttaa hyvältä paikalta, ennen kokeilutuntia ensin harjasimme yhdessä ponin ja hevosen, katsoimme ja autoimme varusteiden (mm. satulan laitossa) jne., ja tunnin jälkeen puhdistimme kaviot, laitoimme varusteet paikoilleen jne. Eilen he olivat opetelleet, miten poni puhdistetaan huolellisesti, ja sitten tietysti kokeilleet ratsastusta, talutettuina tottakai. Lisäksi he pääsivät katsomaan iltapäivällä vikellystä, pony gameseja jne. Ei tarvitse houkutella tallille lähtöön aamulla ;) Onkin kivaa, jos Aksu ja Alex haluavat aloittaa ratsastuksen opettelun syksyllä.
Kuinka kauan Aida on nyt harrastanut ratsastusta? Ja kuinka monen oppitunnin jälkeen hän sai kokeilla käyntiä itse ilman talutusta? Missä vaiheessa ostit hänelle kaikki omat varusteet, vai onko esim. saappaat ja oma kypärä parasta hankkia jo ennen ensimmäisiä tunteja? Mä alan varmaan häiriköidä sua privasähköposteilla, jos pojat aloittavat ratsastuksen ;) Toivottavasti ei haittaa, mä kun olen täysin ummikko alalla :D Halauksia ja mukavaa syksyä teille kaikille! T. Tipi
Moikka ja terkkuja teille sinne Italiaa. Vastaan nopeasti kysymyksiisi, myöhemmin voin vielä tarkentaa. Totta kai voit laittaa kysymyksiä tulemaan. Vastaan jos osaan, todennäköisesti en kovin hyvin, koska itsekin olen tutustunut ratsastukseen vasta Aidan myötä.
Aida oli ensimmäisen kerran ponin selässä kesällä 2013 eli kaksi vuotta sitten. Kolmen talutustunnin tunnin jälkeen alkoi alkeiskurssi, johon sisältyi 10 tuntia ratsastusta (tunti / viikko) + opeteltiin varustamaan ja hoitamaan heppoja ennen ja jälkeen tuntien. Olisiko heti alkeiskurssin ensimmäisellä tunnilla Aida ratsastanut ilman taluttajaa. Joillakin oli taluttaja apuna koko alkeiskurssin ajan. Opettaja arvioi tuen tarpeen. Alkeiskurssin jälkeen ratsastaminen on ollut epäsäännöllistä. Aida on osallistunut kahdelle leirille (yhteensä 9 päivää) + käynyt noin 20 ratsastustunnilla Tuokon tallilla + osallistunut pariin harjoituskilpailuun. Loppujen lopuksi ei vielä kovin kokenut ratsastuksen harrastaja. Tänä syksynä Aida käy kerran viikossa ratsastamassa Vantaalla + joitakin kertoja varmaankin Mäntyharjulla.
Varusteista. Talutustunneilla Aida ratsasti leggareilla, t-paidalla, omilla kumisaappailla ja tallin ratsastuskypärällä. Alkeiskurssilla olisi pärjännyt samalla setillä, mutta ostimme silloin oman kypärän + hanskat. Lisäksi satuimme löytämään nettikirppiksen kautta käytetyt ratsastussaappaat + ratsastushousut ilmaiseksi. Pikkuhiljaa on hankittu muita varusteita, kuten turvaliivi + raippa. Viime vuonna synttärilahjaksi Aida sai varustekassin, jonne mahtuu kaikki em. varusteet. Vain oma hevonen puuttuu ;-)
Heippulis Vii!
Kiitos nopeasta vastauksesta :) Niinpä, mäkin olen vasta nyt tutustumassa ratsastukseen, nuoruuden heppakirjojen ja -lehtien lukemista ei voi laskea asiantuntemukseksi :P Kuulostaa siltä, että ratsastus on harrastus, joka vie mukanaan - varsinkin, jos pääsee aina saman hevosen/ponin selkään. Kuten Aidakin rakastaa Rasmus-ponia <3 kyllä Aida on parin vuoden aikana ehtinyt paljon ratsastaa! Miten kivaa, että sieltä löytyi ilmaisiakin varusteita! Täällä on yksi urheiluvarusteisiin erikoistunut liike, laitan sulle jossain vaiheessa sähköpostilla linkkejä varusteista, joita olen vähän harkinnut. Joo, milloinkohan meidän pojat keksivät, että oma hevonen ois kiva ;)
Täällä myydään myös tuollaista 10 oppitunnin alkeiskurssia, mutten tiedä, että missä vaiheessa antavat liikkua ilman taluttajaa. Tuskinpa ainakaan tuolla heppaleirillä, kun he kaikki ovat kokemattomia. Alex oli saanut eilen kokeilla kolmea eri hevosta/ponia (pojat eivät osanneet kertoa, että kumpia ne kaksi muuta olivat, yksi oli vuorenvarmasti poni), koska oli nuorin osallistujista. Aksu oli ollut pitempään Furia-ponin selässä.
Harmi vain kun meidän lähitallimme on huonossa maineessa ratsastajien ja hevostenomistajien keskuudessa, joten menemme käymme tuolla vähän kauempana (reilu puolen tunnin ajomatka). Mutta siellä ainakin osataan ja ollaan kiinnostuneita. Ja tallikin vaikutti puhtaalta, siellä on sisärata (maneesi?) ja kaksi ulkokenttää, en edes laskenut, että montako hevospaikkaa, kun oli ainakin kolme pitkää käytävää, joissa hevosia molemmilla puolilla. Kaikki olivat ystävällisiä, ja vastailivat tyhmiinkin kysymyksiin kiltisti :D Ei tullut yhtään sellainen "vähän sinä olet tyhmä" -olo ;) Jei, mutta mä kirjoitan lisää privana, halauksia ja mukavaa työviikkoa! Tipi
Tipi, jään odottamaan viestiäsi ja kuulumisia kentän laidalta :-)
Lähetä kommentti
Kommentteja