 |
Lähetin lauantaiaamuna Jarille mökille pyynnön pitää radio ja telkkari suljettuina siihen asti, kunnes on varautunut keskustelulle maailman menosta Aidan kanssa. Hyvä niin, koska Jari ei ollut noteerannut Ranskan tapahtumia. En halunnut, että Aida kuulee esim. radiosta valtavan määrän siviilejä kuolleen kesken perjantai-illan Pariisin kaduille, konserttisaliin, ravintolaan. Kaupungissa, joka on ranskan kielen opiskelun myötä noussut lapsukaisen suosikkimatkakohteeksi.
Miten kertoa vaikeista asioista lapsille, kun itsekään ei ymmärrä. Kymmenvuotiasta voi suojella, mutta ei sulkea täysin mediatulvalta - maailman tapahtumilta. Aikuisten keskustelut, lehtien otsikot pyörivät varmasti maanantaiaamuna myös neljäsluokkalaisten puheissa.
Pelastakaa Lapset -järjestö on koonnut nettisivuillen ohjeita kriisiuutisten käsittelyyn lasten kanssa. Niiden avulla ajattelin käydä oman keskusteluni Aidan kanssa tänä iltana sopivassa kohtaa. Luetaan nyt kuitenkin ensin ranskan kielen kokeeseen. Sekin vielä.
Eikä anneta tämän kauheuden aiheuttaa haavoja Pariisin matkasta haaveilulle.
***
Pelastakaa Lapset ry, 14.11.2015
Kriisiuutisointi koskettaa lapsia myös Suomessa
Pariisin terrori-iskut voivat huolestuttaa lapsia meillä kotimaassa. Median kautta katastrofi on lähellä meitä kaikkia. Kriisitilanteiden yhteydessä kasvattajat, vanhemmat ja esimerkiksi opettajat kyselevät, kuinka uutisointi ja dramaattiset kuvat vaikuttavat lasten hyvinvointiin. Lapsella voi olla muistoja tai kokemuksia, jotka nousevat mieleen tapahtumien myötä. Lapsella voi olla läheisiä tapahtuma-alueilla. Aikuisten omat reaktiot saattavat myös aiheuttaa lapsessa huolta. Pelastakaa Lapset on laatinut kymmenen perusohjetta, joita aikuiset voivat käyttää tukemaan lasta missä tahansa kriisitilanteessa.
Suojele lasta liialliselta mediatulvalta ja vastaa rehellisesti lapsen kysymyksiin lapsen ikätason mukaisesti. Lohduta ja muistuta, että lapsella itsellään ei ole mitään hätää. Aikuiset tekevät juuri nyt kaikkensa auttaakseen Pariisissa ja huolehtivat katastrofiin osallisiksi joutuneista.
Pelastakaa Lapset on laatinut kymmenen perusohjetta, joita aikuiset voivat käyttää tukemaan lasta missä tahansa kriisitilanteessa. Ohjeistukset löytyvät myös englanniksi ja espanjaksi. Ohjeistus perustuu Pelastakaa Lapset -järjestön pitkäaikaiseen kokemukseen lasten auttamisessa kriiseissä kotimaassa ja maailmalla.
1. Suojele mediatulvalta. Uutislähetysten ja esimerkiksi nettisivujen kuvat ja sisällöt voivat hämmentää, pelottaa ja ahdistaa lasta. Ne voivat vaivata myös aikuista.
2. Kuuntele lasta. Yritä selvittää, mitä lapsi tietää ja ymmärtää tapahtumista ennen kuin vastaat kysymyksiin. Lapset saattavat kokea stressaavaksi tilanteen, jota he eivät ymmärrä. Selvitä, mitä lapsi tietää tapahtumista. Kannusta lasta ja nuorta puhumaan ja kertomaan tunteistaan, auta lasta löytämään sanat, jos hän ei itse osaa tai pysty. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja ne täytyy käsitellä. Rauhoita ja lohduta lasta.
3. Rauhoita lasta. Muistuta, että aikuiset tekevät kaikkensa suojellakseen ja auttaakseen niitä lapsia, jotka ovat kohdanneet tragedian. Kerro lapselle, että mitä ikinä tapahtuisikaan lapselle itselleen, sinä teet kaikkesi huolehtiaksesi hänen turvallisuudestaan. Muistuta, että lapsi itse on turvassa.
4. Seuraa lapsen reaktioita ja muutoksia käyttäytymisessä. Huoltajien on tärkeä seurata lapsen reaktioita ja mahdollisia muutoksia esimerkiksi nukkumisen, syömisen tai keskittymisen suhteen. Erilaisia tunnevaihteluita ja fyysistä oirehtimista kannattaa myös seurata. Näiden pitäisi vähentyä varsin lyhyessä ajassa. Jos oirehtiminen pitkittyy tai on voimakasta, hae apua ammattilaisilta.
5. Jokainen lapsi on yksilö. Lapset reagoivat kriiseihin eri tavoin. Lapsen kehitystaso, henkilökohtaiset kokemukset, selviytymis- ja sopeutumiskeinot vaihtelevat huomattavasti. Pienemmät lapset ovat vanhempiensa varassa, mutta isommat lapset ja nuoret saavat tietoa useammasta lähteestä, kuten kavereilta ja mediasta. Muista, että lapsen iästä riippumatta, tragedia voi vaikuttaa häneen syvästi. Ole lähellä ja tue lasta.
6. Anna lapselle tavallista enemmän aikaa ja läheisyyttä. Lapset tarvitsevat läheisyyttä ja huomiota tunteakseen olevansa turvassa. Juttele, leiki ja kuuntele. Keksi jotain yhteistä kivaa tekemistä.
7. Ole malli lapsellesi. Lapsi oppii tapahtumien käsittelyä siitä, kuinka itse reagoit aikuisena. Kerro omista tunteistasi lapselle lapsen kehitystason mukaisesti. Pysy itse rauhallisena.
8. Seuraa omaa käyttäytymistäsi. Osoita herkkyyttä niitä kohtaan, joihin kriisi vaikuttaa. Näin lapsi samalla oppii, että tarvitsemme toinen toistamme auttaaksemme toisiamme.
9. Huolehdi tavallisista arjen rutiineista. Tavalliset arjen rutiinit, kuten syöminen, nukkuma-ajat, koulutehtävät ja leikit auttavat lasta pääsemään kiinni tavalliseen arkeen. Rutiinit luovat turvallisuutta ja vievät huomiota pois ikävistä tapahtumista.
10. Pohtikaa, mitä voitte yhdessä tehdä auttaaksenne hädässä olevia. Toisten auttaminen voi vahvistaa lapsen turvallisuudentunnetta ja tuoda lapselle tunteen tilanteen hallitsemisesta. Voitte miettiä yhdessä vaikkapa sitä, kuinka hädässä olevia lapsia voisi auttaa esimerkiksi kotimaassa.
***
Yllä oleva kuva ei liity aiheeseen muuten kuin päivämääränsä osalta. Saatoin perjantaina Karoliinan Vilman viisivee-synttärijuhliin. Meidän party animal - monennetkohan kaverisynttärit tänä syksynä! Askel oli kevyt ja suorastaan lennokas, tunnelma hilpeän odottava. Marraskuun pimeys ei ole vienyt energioita tältä lapsukaiselta, vaikka jo viideltä on näin säkkipimeää kuin kuvassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja