Ritari Arttu

 

 

Pari viikkoa sitten perjantai-iltana työpäivän jälkeen vastassani kotona oli Karoliina, mummi ja Ritari Arttu. Jälkimmäistä voisi sanoa kutsumattomaksi vieraaksi. Olin kuullut huhuja, että Karoliinan päiväkotiryhmän maskotti vierailee yhden viikonlopun kunkin ipanan kotona. Nallen mukana tulevaan päiväkirjaan dokumentoidaan viikonlopun tapahtumia. En osannut odottaa vierailun osuvan meidän kohdalle aivan vielä.

Voi ei, oli spontaani ajatukseni tehtäväksiannon edessä tuijottaessani mustaa karvaturria sohvan nurkassa ja päiväkirjaa keittönpöydällämme. Koska ihmisen yksi todellisista vapauksista on valita oma asenteensa, en onneksi ajatellut ääneen sisäistä puhettani, vaan ehkä huokaisin ja heittäydyin leikkiin mukaan ja otin vieraan vastaan niin kuin tapana on - vieraanvaraisesti. Olkoon sitten vaikka pehmolelu, jolle olen pitämässä seuraa viikonlopun ajan.

Arttu oli välillä enemmän ja välillä vähemmän messissä. Toisinaan karhuherraa etsiskelin lelukasojen alta. Vaikka mitään erityisen järisyttävää ei viikonloppuun mahtunut, sunnuntai-iltana noin klo 23 raapustelin päiväkirjaan aika kivan tarinan kuvien kera.

***

 

RITARI ARTUN VIERAILU KAROLIINAN KOTONA 16.-18.10.2015

 

 

Karoliinan mummi oli hieman hämmentynyt, kun perjantaina päiväkodista Karoliinan mukaan lähti musta karvainen kaveri eli minä. Ihmeissään oli myös Karoliinan äiti, jonka tapasin, kun olimme Karoliinan kanssa katsomassa Pikku Kakkosta. Lopulta kaikki olivat ilahtuneita saadessaan minut vieraaksi koko viikonlopuksi. Eipä olisi Karoliinan isän ja isosiskon tarvinnut lähteä Kuusamoon asti vaeltamaan toiveena törmätä metsän eläimiin, kuten karhuihin. Eivät tienneet lähtiessään, että sillä aikaa pieni karhu asuu heidän kodissaan, eikä tule vastaan Pienellä Karhunkierroksella (12 km).

Perjantai-iltana kotoilimme. Jäin mummin kanssa kotivahdiksi siksi aikaa, kun Karoliina ja äiti kävivät ulkona ja ostamassa Valintatalosta herkkuja. Opin, että tässä perheessä tykätään rentoutua Vain elämää –ohjelman parissa. Silloin myös herkutellaan karkeilla. Minäkin nuolaisin, mutta suklaa oli minun makuuni hieman liian makeaa. Karoliina kertoi odottavansa Sannin iltaa, joka ei ollut vielä tällä viikolla.


Katselin Karoliinan Lego Friends -leikkejä
lauantaina.



Minä Karoliinan kainalossa katsomassa
Vain Elämää perjantaina

Lauantaina puuhastelimme monenlaisia juttuja. Karoliina muun muassa askarteli helmistä ranne- ja kaulakoruja ja leikki Lego Friendseillä. Kylläpä rakentui hieno talo Friends-tytöille. Illalla käperryin Karoliinan kainaloon nukkumaan.

Jatkoimme Lego-leikkejä sunnuntaina. Lisäksi seurasin ja tarkkailin Karoliinan vesivärimaalaamista. Yhdessä kuvassa oli Karoliinan äiti pienenä sateenkaaren alla. Kuuntelimme myös Haloo Helsinkiä You Tubesta. Minua aivan nauratti, kun tajusin Karoliinan muistuttavan laulaja Elliä, ainakin tukka on samanvärinen ja yhtä pörrössä. Minulle kerrottiin Ellin olevan Karoliinan suuri idoli.



Sunnuntaina seurasin taiteilijaa työssään.

Bussin ikkunasta näkyi hienoja maisemia
mm. meri, kun matkustimme Espooseen.



Aurinkoinen sunnuntai houkutteli ulkoilmaan.
Tässä odotamme bussia.

Sunnuntaina pääsin myös pienelle retkelle. Matkustimme kahdella bussilla ja metrolla Espooseen. Karoliina oli aivan innoissaan päästessään käymään äidin työpaikalla. Siellä on maitokaakaokone, jääkiekkopeli, pingispöytä, napin painalluksesta säädettäviä pöytiä ja vaikka mitä kivaa. Karoliinan äiti kuiskasi korvaani, ettei ole pelannut kivoja pelejä, eikä löhöillyt säkkituolilla. Onneksi me karhut ja lapset osaamme nauttia elämästä!

Karoliinan äidin työpaikalta on upeat maisemat merelle. Katselin sekä merta että Karoliinan värityspuuhia.

Olipa kiinnostavaa kurkata Karoliinan kotiin ja viikonloppuun. Sain kutsun tulla uudelleen milloin vain. Silloin pääsen varmaan tapaamaan myös Aida-siskon ja Jari-isän.

Ritari Arttu