Olipa kerran pääsiäinen

Pääsiäispupun piilottamat suklaaherkut löydetty.
Nyt alkaa jako kahteen: sulle, mulle...

Kiirastorstaina pääsiäisen viettoon kirmasi päiväkodista iloinen tyttö odottaen suklaamunilla herkuttelua ja perheen kanssa olemista, kun Koo tykkää niin paljon meidän perheestä ja meillä on ihana perhe. Näin päiväkodista kerrottiin lapsukaisen julistaneen päiväpiirissä, kun jokaisen oli pitänyt kertoa, mistä pitää pääsiäisessä.

Huomenna on paluu päiväkotiin. Karoliinan pääsiäisraportti voisi kuulua tämän suuntaisesti:

Oli tosi kiva lähteä pääsiäiseksi Mäntyharjulle. Harmi, että äidille nousi kiirastorstaina kuume ja pian olo muuttui kurjaksi. Täyskaato petiin peiton ja tyynyn väliin. Pitkäperjantaina kävin Aidan ja iskän kanssa jäällä hiihtämässä. Sitten iskäkin sairastui ja kumpikin halusi vain nukkua. Lankalauantaina aikuiset päättivät, että takaisin kotiin olisi päästävä keinolla tai kolmannella. Lähtövalmistelut veivät jonkin aikaa, koska aikuiset vetäytyivät välillä lepäämään pakkaamisen ja paikkojen siistimisen lomassa.

Kotona leikin paljon Aidan kanssa. Äidin mukaan teimme paljon enemmän yhdessä kuin tavallisesti. Esimerkiksi keksimme uuden painileikin, askartelimme kortteja ja kävimme kahdestaan ulkoilemassakin, kun minulla alkoi  kuulemma olla liikaa virtaa monen sisäpäivän jälkeen. Katsoimme myös monta elokuvaa ja pelasin iskän puhelimella. Sunnuntaiaamuna meitä odotti pääsiäispupun tervehdys. Oli kivaa etsiä Aidan kanssa eri paikkoihin piilotettuja suklaamunia. Välillä oli myös tylsää, koska Aida halusi lukea tai piirtää rauhassa tai tehdä muita omia juttuja. Äiti eikä iskä jaksaneet tehdä minun kanssa paljon mitään.

Äiti ja iskä lopulta sairastivat - ja lepäsivät peittokasojen alla koko pääsiäisen, eivätkä vieläkään ole tervehtyneitä. Äiti voi kuitenkin tänään jo paremmin, kun ei ollut enää kuumetta.

Muumiot käärinliinoissaan 26.3. Jari vasemmalla ja Virve oikealla.