Kannettavan virtapiuha unohtui perjantaina työpaikalle. Sitä hakemaan sunnuntaina, kun oli juttuja, mitä piti saada tehtyä.
Tytöistä oli jännää päästä äidin työpaikalle. Samalla kun tytöt tutustuivat työelämään omalla tavallaan, tein hetken aikaa töitä.
![]() |
| Tulostimme värityskuvia. Tarvikevarastostamme löytyi kyniksi päälleviivaustusseja ja TUOKSUTUSSEJA. Kukahan niitä on joskus tarvinnut ja mihin ;-) |
![]() |
| Kolmannet herkulliset maitokaakaot ja talvinen merinäköala. Missä veneet ovat, ihmetteli Karoliina. |
Aida kuulemma haluaa myös työhön, missä työpaikalla on maitokaakaokone. Karoliina ei aio mennä töihin. Millainenhan mielikuva lapsilla on äidin työstä... Minun tavallinen työpäivä ei näytä tältä :-) Koskaan en ole pelannut pingistä, enkä jääkiekkopeliä tai lojunut säkkituolilla. Fläppitaululle tulee toisinaan söherrettyä jotain, kahvia kuluu kohtuuttoman paljon ja maitokaakaosta saa tarvittaessa nopeasti energiaa.




2 kommenttia:
Sulla on kyllä viihtyisältä näyttävä työpaikka! Me käytiin sunnuntaina koko perheen voimin piipahtamassa Katriinassa. Eipä ole merinäköalaa eikä maitokaakaota - ihan on taukohuoneessa poppana pöydällä, 4 tuolia 70-luvulta, mikro ja kaksipyttyinen mokkamaster, josta toinen puoli on kylläkin jossakin lainassa. Kaikkea ei voi saada, on tässä työssä onneksi muutama positiivinen puolikin... :-)
Puolensa ja puolensa, eiks niin. Hyvä, että joku ehtii nauttia näistä työpaikan tarjoamista eduista - vaikka omat lapset silloin tällöin ;-) Merinäköala on kyllä huippu varsinkin sulan veden aikaan. Näin talvella tulee toisinaan tiirailtua pilkkijöitä. Maaliskuussa jäällä voi nähdä aikamoisia hurjapäitä, jotka uhkarohkeudellaan häiritsevät työn tekemistä ;-)
Lähetä kommentti
Kommentteja