Keskiviikkoaamuna kuhisi Kartanonkosken koulun pihalla ensi syksyn ekaluokkalaisia. Oli koulutulokkaiden kouluun tutustuminen. Porukka jaettiin kahteen ryhmään. Oman nimen kuultuaan tuli siirtyä jonoon opettajan luokse. Karoliina ampaisi sellaiseen juoksuun, etteivät kengänkärjet maata juuri koskettaneet. Kun porukka oli saatu kasaan, siirtyivät koulutulokkaat opettajien johdolla luokkiin.
Aivan selvää kuvaa parin tunnin sessiosta ei ole muodostunut. Kuulemma jokaisella oli nimikoitu paikka luokassa. Saimme pitkän selostuksen kahden lapsen tuolilta putoamisesta ja kuinka tilanteista selvittiin silittelyin ja jääpussein (!) eteenpäin. Luokassa oli juteltu ja tehty kynätehtäviä. Kesäläksyksi tuli opetella solmia kengännauhat, kuoria perunat sekä harjoitella syömään haarukalla ja veitsellä.
Samaan aikaan vanhemmille järjestettiin oma info, jossa kerrottiin Kartanonkosken koulusta, iltapäiväkerhotoiminnasta ja miten homma on tarkoitus laittaa rokkaamaan ekaluokkalaisten kanssa.
Oma lopullinen luokka ja ope selviävät syyskuun alussa parin kolmen viikon jälkeen koulun käynnin aloituksesta. Puhuttiin "avoimesta alusta", jonka aikana kaikki ekaluokkalaiset työskentelevät erilaisissa komboissa. Avoimen alun päätavoitteena on muodostaa pedagogisesti toimivat ryhmät. Opettajat, avustajat, koulupsykologi ja moni muu koulun henkilökuntaan kuuluva tutustuvat kaikkiin oppilaisiin. Vastaavasti oppilaat verkostoituvat toisiinsa ja ekaluokkalaisille keskeisiin koulun aikuisiin.
Auditoriossa istuessani vatsanpohjassani alkoi jännitys kutitella. Oma pieni pellavapääni on aloittamassa oman koulutaipaleensa. Se ei ole toisinto isosiskon koulun aloituksesta ja koulun käynnistä. Koolle tulee täysin oma, ainutlaatuinen kasvumatka. Tehdään siitä Koon näköinen ja hieno matka yhdessä. Rakennetaan Koon omien vahvuuksien päälle, tuetaan hankalissa hetkissä ja tilanteissä sekä iloitaan yhdessä onnistumisista.
Odotan jo pääsyä ekalle luokalle, kolmatta kertaa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja